Kaikki naisethan tiennevät mistä puhun? Tuo laite, jonka äärelle yritetään ohjeiden mukaan tunkea rintakehä niin lähelle kuin mahdollista, leuka pystyyn, selkä korkkiruuville - ja rentona. RENTONA?!?! Miten hemmetissä olet rentona asennossa jossa näytät Picasson taululta?
Niin. Kyse siis on tietenkin mammografiasta. Siinä ollessaan on kyllä valmis tunnustamaan kaikki tehdyt ja tekemättömät pahuudet ja vinoutumat, kunhan pääsisi siitä pois.
Okei. Onhan mammografiassa käynti tietysti parempi vaihtoehto kuin se, että mahdollisen syöpä jäisi huomaamatta ennen kuin ollaan jo siinä vaiheessa, että sen havaitsee jo aistinvaraisella tutkimuksellakin ja poisto vie sitten mennessään koko rinnan. Ja hoito hiukset. Ja hermot. Sekä että.
Kysyin taas toiveikkaasti eikö se toinen tutkimustapa, magneettikuvaus, olisi inhimillisempi. Sain vakivastauksen: olisi varmasti, mutta kun siinä ei näy kaikki mitä mammografiassa näkyy. Välillä tuntuu, että kyse on vain siitä että omaa työtä ei haluta mollata tai kyseenalaistaa.
Nii tai naa, kivuttomia tutkimuksia odotellessa.. Onneksi otin särkylääkkeet jo aamulla valmiiksi.
Edelleen muuten kommentoidakseni tätä mielenkiintoista tulkintaa, että esim. syöpään liittyvät hoidot, tutkimukset ja kontrollit eivät ole sairauspoissaoloihin verrattavia, eli on otettava lomapäivinä tai omalla ajalla, olen sitä mieltä että luulisi syövän olevan juridisesti ja lainsäädännöllisesti eriytettävissä omaksi sairaudekseen jos diagnoosi on ja hoidot elintärkeitä. Ei kukaan niissä huvikseen juokse ja, mikä tärkeintä: syöpikseltä ei kirjoiteta sairauslomia tai tutkimuksia muihin kuin syöpään liittyviin oireisiin. Eli turha sitäkään pelätä, että samalla kun piipahtaa hoidoissa, mankuisi jonkun muun sairauden poikimaa sairauslomaa..
Kyse on vain ilmeisesti yleisestä lapsi pesuveden mukana ilmiöstä. Kun niputetaan kaikki samaan kastiin, voidaan hurskaasti todeta, että mikä ei ole akuutin sairauden aiheuttamaa poissaoloa, hoidettakoon se omalla ajalla.
Kaikille teille, jotka kadehtivat yrittäjän elämää, kuinka vapaata se on ja kuinka rahaa tulee ovista ja ikkunoista, voin liki vuoden yrittäjyyden jälkeen kertoa: nitkahditte aatoksissanne ja raskaasti.
Tai oikeammin sanottuna näette vain sen toisen puolen, kuten usein käy, kun halutaan ruohon olevan vihreämpää aidan toisella puolella.
Kyllähän sitä rahaa tulee juu, ovista ja ikkunoista ja välillä jopa savupiipustakin tulisi, jos sellainen sattuisi olemaan. Oletteko kuitenkaan miettineet mitä yrittäjä tekee saamallaan suunnattomalla rahamäärällä? Tallettaa Cayman-saarille avaamalleen pankkitilille eläkepäiviä varten? Sytyttää sikaareita satasilla ja lämmittää torppansa tonneilla?
Ei todellakaan.
Laskekaapa huviksenne, ihan ilman esimerkkisummaa, paljonko yrittäjälle jää käteen summasta X kun hän maksaa siitä työntekijöidensä palkat, heidän veronsa, sos.turvamaksunsa (kyllä, ne vähennetään työntekijän bruttopalkasta, mutta kukas ne rahat tilittää veroviranomaisille, ja kenen tililtä se raha sinne verottajan pussiin kilahtaa, jos ei yrittäjän.. haloo!!), firman vakuutukset, omat vakuutuksensa (YEL, vapaaehtoinen tapaturmavakuutus..), firman tuloksen alv:n, omat ennakkoveronsa, koneet, laitteet, materiaalit, ilmoituskulut, tilitoimiston laskut (sikäli jos ei itse ole halukas opettelemaan kirjanpitoa ja istua yökaudet kuittien ja papereiden keskellä räknäämässä..), varaston vuokran, firman auto(je)n (ja nekään eivät ole edustusautoja vaan pakettiautoja firman työkaluston kuljetukseen) vakuutukset, huollot ja käyttökulut.. jne jne..
Ja sellainen pieni asia, joka oli aivan unohtua: firman pitäisi tuottaa edes sen verran voittoa, että voisi laskea itselleen edes kohtuullisen palkan. Palkan siitä, että hän tekee kentällä töitä työntekijöidensä rinnalla, illat laskee tarjouksia ja suunnittelee miten työkohteet olisi parasta järjestää ja hoitaa, ettei tulisi pahemmin persnettoa ja hoitaa muita juoksevia ja paperiasioita.
Viranomaistenkin kanssa on syytä hoitaa asiat kuntoon ja ne hoidetaan vain virka-aikaan ja kaikki se aika on pois tuottavasta työstä.
Tiedetään toki että näitä "yrittäjiä" riittää kyllä, jotka perustavat firman, ensin hankitaan firmalle kaikki firman tunnusmerkit; puhelimet, edustusautot, käyntikortit, kaikki tietokoneet ja muut vimpan päälle. Ja sitten aletaan pihtaamaan työtekijöiden kustannuksista. Jätetään verot, sos.turvamaksut ja vakuutukset maksamatta, pistetään firma nurin ja perustetaan uusi firma.
Tai vaikkei olisi tarkoituskaan ajaa firmaa itse konkurssiin, ei ymmärretä, että se tärkeysjärjestys ei ihan ole siinä, että ensin hankitaan kulissit ja sitten aletaan miettimään miksi firma yleensä on perustettu. Isommissa yritelmissä on vielä johtajaa johtajan päälle, mutta se suorittava, tuottava porras, eli työväestö, onkin sitten firmalle pelkkä menoerä, joka aiheuttaa ne suurimmat kustannukset. Voi olla, että työntekijät yhteensä kaikkine lakisääteisine saattavat maksaa firmalle yhtä paljon, kuin ne pari johtajaa edustuskuluineen ja -autoineen yms rekvisiittoineen, mutta kummat tuovat firmalle enemmän rahaa? Ehkä firma ei pyöri ilman johtoporrasta, mutta ei se kyllä pyöri ilman työntekijöitäkään.
Siinähän sitten herra johtaja istuisi sivistyssuikale kaulassa hienona kun ei firmassa tapahtuisi muuta kuin että sihteeri taivuttelisi paperiliittimistä abstraktia taidetta tai sopimuksista lennokkeja.
Ei firmaa kannata tietenkään pitää pystyssä vain siksi, että saisi työllistää pari tyyppiä, mutta olisi se nyt herra nähköön vähintään kohtuullista, että siitä saisi itselleen edes minimipalkan ettei menisi ihan harrastelupohjalle.
Mitä siihen vapauteen tulee, kuinka yrittäjänä saa vapaasti päättää ajankäytöstään, sen kuin vaan makaa aurinkorannalla riippumatossa ja antaa työväen raataa puolestaan..
Kaunis ajatus, mutta kukas firmaa sillä aikaa hoitaa? Kuka tekee sopimukset, valvoo työmaat, järjestää työntekijät kohteisiin, maksaa heidän palkkansa ja illat soittelee tilaajien kanssa tulevista, olevista ja menevistä työkohteista?
Ei se kuulkaa niin mene, että yrittäjä leikkii herraa, istuu pitkillä lounailla muiden liikemiesten ja herrojen kanssa tärkeän näköisenä kuin kissa paskalla, ajaa mersulla ja puhuu puhelimeen, eikä osallistu mitenkään omalla työpanoksellaan firman hyvinvointiin. E-hei. Yrittäjä vetää samanlaisen haalarin niskaansa kuin työntekijätkin ja osallistuu töihin yhtenä heistä. Onhan se selviö että mitä paremmin firmalla menee, sitä paremmin menee firman työntekijöillä. Ja yrittäjällä, jos mitä jää jäljelle firman rahoista.
Lisäksi on otettava huomioon, että kun palkattu työntekijä on sairaana tai lomalla, hän on sitä yleensä täydellä palkalla. Yrittäjä on sairaana työtön (jos ei hae Kelasta sairauspäivärahaa jonka suuruus määräytyy saman arvioidun työtulon mukaan, jonka mukaan hänen YEL-maksunsa määräytyy).
Ja jos yrittäjä saa firmansa asiat ihmeen kautta siihen kuntoon, että uskaltautuu pitämään lomaa vaikkapa viikon tai kaksi (kun ensin on hoidettu illat ja viikonloput firman asioita, valvottu yöt ja hankittu vatsahaava), hänen lomansa on syytä suuntautua kotoa pois, aivan siitä yksinkertaisesta syystä, että firma ei seuraisi mukana kuin peräpukama lomakohteeseen. Kotona loman viettäminen on yhtä kuin firman asioiden pyörittäminen. Vapaa-ajat firman paperit pyörivät pöydillä, puhelin soi taukoamatta, työkalut valtaavat nurkat ja työvaatteet pesukoneen. Vietä siinä sitten lomaa.
Kaiken tämän jälkeen kysynkin teiltä, rakkaat lukijat:
Moniko teistä olisi valmis tähän autuaallisena pitämäänsä yrittäjyyteen? Ei taitaisi olla jonoksi asti innokkaita hakijoita?
Ei kai tässä muuta kuin että sädehoidot on sitten loppu, työt alkavat 1.6. ja Herkku-tiputukset 2.6. lähtien joka kolmas viikko.
Sädehoidot kaiken kaikkiaan menivät erinomaisen hyvin, pientä nipistelyä, ihon tummumista, aurinkoihottumaa oli havaittavissa, samoin kuin ajoittaista särkyä.
Säryn kyllä peittosi toinen särky. Potkaisin, onneton, kylpyhuoneen kynnykseen vasemman jalan isovarpaan tuossa parisen vkoa sitten ja sehän äityi sitten pahaksi. Osteoporootikko kun olen, on hyvinkin mahdollista, että nilve tai pari olisi luhistunut. Toisaalta liki ammattimaisena varpaiden potkijana tiedän, että myös ns pehmytkudosvamma saattaa aiheuttaa pitkäaikaisia ja sangen kiusallisia kiputiloja.
Särky on kuitenkin nyt sitä luokkaa, että se saattaa yks kaks yllättäen käydä käsiksi ja olla hyvinkin kovaa. Kuitenkin siitä selviää tonnisella Panadolilla tai muulla särkylääkkeellä, joten ei se ihan pahana ole, varvas.
Asiasta muuten kolmanteen: olenko ainut ihminen myös siinä lajissa, joka rakastaa laskujen maksamista. Vaikka tili menisi puhtaaksi, minusta on suunnattoman antoisaa maksaa laskuja pois. Saa ikään kuin keveämmän olon pitkäksi aikaa.
The Moon is a card of magic and mystery - when prominent you know that nothing is as it seems, particularly when it concerns relationships. All logic is thrown out the window.
The Moon is all about visions and illusions, madness, genius and poetry. This is a card that has to do with sleep, and so with both dreams and nightmares. It is a scary card in that it warns that there might be hidden enemies, tricks and falsehoods. But it should also be remembered that this is a card of great creativity, of powerful magic, primal feelings and intuition. You may be going through a time of emotional and mental trial; if you have any past mental problems, you must be vigilant in taking your medication but avoid drugs or alcohol, as abuse of either will cause them irreparable damage. This time however, can also result in great creativity, psychic powers, visions and insight. You can and should trust your intuition.
Ihan vain kuriositeettina kysyäkseni: moniko huomasi männäpäivänä tulleesta Bullit-elokuvasta erään ammattilaisen, kerrankin realistisen, pikku detaljin, joka jaksaa minua riemastuttaa tuikiharvinaisuudellaan kerran toisensa jälkeen?
Oliko tarpeeksi hämärä kysymys, että siitä ei ota pirukaan tolkkua?
EDIT:
Polkan heitto oli hyvä, aika lähelle.. (ase ladattiin välillä...)
Siis kaikki on varmaan nähny toimintaleffoissa kuinka joku ampuu sisätiloissa, joskus jopa autossa? Oletteko koskaan nähneet kenenkään käyttävän kuulosuojaimia? Kuvitelkaapa huviksenne mitä tapahtuu kun joku laukaisee isokaliiberisen aseen suljetun auton sisällä..
Oletteko koskaan ihmetelleet miksi toimintaleffoissa ja -sarjoissa ampumaradalla pidetään kuulosuojaimia päässä, mutta tilanteissa (piirityksissä, ratsioissa tms) ei?
Tässä ihanaisessa Bullit-rainassa tappaja potkaisee oven auki, tyhjentää aseensa huoneessa oleviin ihmisiin, purkaa aseensa, ottaa korvistaan korvatulpat ja pudottaa ne taskuunsa, ja poistuu paikalta. Sanoisin, että real pro! En todellakaan muista nähneeni missään muussa elokuvassa vastaavaa.
Ja vaikka näissä paljon parjaamissani action-jackson-pätkissä ratsiassa muilla poliiseilla olisikin täysvarustus, päähenkilöillä ei.. No okei, vois siinä vähän vaikutelma kärsiä.. MITÄ? MÄ EN KUULE KUN MULLA ON NÄÄ KUULOSUOJAIMET PÄÄSSÄ!! Vois mennä vielä kampauskin sekaisin sankarilta..
Käykää sisään oi ystävät kalliit. Ottakaa mukava asento ja viettäkää hetki vaatimattoman blogini äärellä. Luvassa elämää kaikilla mausteilla.. Ryppyotsaista pohdiskelua ja riemastuneita oivalluksia, homeerista naurua ja hiljaista myhäilyä, itkua ja hammasten kiristelyä.. Unohtamatta tietenkään matalamielistä jurnutusta ja (ei aina niin) vaimeaa sadattelua..
Ehdottoman hypoaktiivinen, niinpä viihdyn usein horisontaalisessa asennossa ihmettelemässä elämän pieniä asioita ja naurettavuuksia. Usein mun löytää myös näpyttämässä megapitkiä tekstareita ystäville tai kököttämässä tietokoneen ääreltä..
Jokku sanoo, notta mää olen pohojammaalta kotosin, mut emmää miälestäni ole mistään kotosin..
Valkosipulia ja suklaata, tosin erikseen nautittuina..
Vetelehtimistä ja maleksimista..
Viettää huonoa elämää hyvässä seurassa - tai päinvastoin..
Rakkaiden ystävien ja miksei tuntemattomienkin kanssa käytyjä, täysin loogittomia, huumorilla höystettyjä, tuntikausia kestäviä joka suuntaan rönsyileviä keskusteluja, käytiinpä ne sitten nassukkain, puhelistimen, tekstareiden tai vaikkapa smailin välityksellä..